keskiviikko 28. helmikuuta 2007

Backseatpacking

This is being written a bit late, since it took me three days and several search attempts to realize that my camera cable had fallen between my bed and the radiator. I rock.

Sunday was the last full day the guests were going to stay in the Ice Cream Land, amd we had been planning to drive around the Snæfellsnes peninsula. However the moods had changed overnight, so when I arrived to their hotel in the morning they declared that it's too far for daytripping. I agree that it probably would've taken all day, but would've loved to do it anyway. I opted against issuing many complaints, since after all, it was their holiday, and if it means they'd rather have a good and completely assured sleep before leaving with the morning flight, who am I to judge?

Nonetheless we decided to cram into the car and drive north for some time and turn back when we feel like it. It was still tremendous weather. The folks had to endure some wind, but they didn't receive a single drop of rain during a long weekend in Iceland. I think they could make it into one of these cheesy testimonial style ads. "Yes, we indeed spent a full weekend and then some over there, and like you can see*, it really didn't rain at all! And if that's not good enough for you, I also lost 30 pounds!* Wow!!!" *photoshops go here

We drove slowly along the Whale Fjord, pulled the car off road quite often and marveled at the numerous truly photogenic and beautiful sites. The variety of the landscape just occasionally leaves you breathless, since this location is not very far from the one in previous picture, and it got even more snowy a bit later. This also deserves a mention for hilariousness, since dad got to take a swipe at the traffic sign-wise confused backseat.

We later ended up in a small and delightfully old fashioned café in the small town of Borgarnes and caused utter confusion by communicating at least in Finnish, English, Icelandic, Swedish with an Icelandicesque accent (I seem to do this a lot, sadly) and German. The route back to Reykjavík also ran through Akranes, where we amused ourselves looking at the curiously colored houses on the shoreline and picking smooth pocket stones at a remarkably windy beach.

The beauty of this country is such that you don't need to go anywhere in specific to find the kind of view which is capable of leaving you speechless in admiration. Even if you should get bored looking at Esja or the gorgeous sky in the city, just take a hike, a bike or a ride out of it. I guarantee you, you won't travel far before you first have to stop for pictures.

8 kommenttia:

Satsuma kirjoitti...

Onneksi olkoon johdon löytymisestä! Tässä huushollissa on viime aikoina kadonnut 1)lääkärintodistus 2)Pirkka-lehti, johon oli vielä kiinnitetty yksi 5€:n arvoinen Plussa-seteli 3)Läkerol "Blue Fruits" -rasia, jossa oli vielä muutama pastilli jäljellä.

Tämä talo syö tavaraa, koska koko kämppä on käännetty ylösalaisin, eikä mitään löydy. Lisäksi epäilen, että täällä käy afrotukkainen salaharjaaja. Mutta siitä lisää joskus muulloin.

Pointtini oli kaiken jaarittelun lomasta vallan unohtua: kauniita kuvia oli taas, kiitos niistä.

dtw kirjoitti...

Kiitos kiitos, mukavaa tuo fotojen napsiminen kyllä on. Kukaties tässä vielä innostuu perehtymään sen verran että kehtaisi sanoa valokuvaavansa. Siltä varalta että satuit katsomaan aikaisin, niin tässä vielä yksi mielenkiintoinen otos eiliseltä. Oli kaikin puolin mahtava auringonlasku, mutta nuo pilvet... En ole tainnut koskaan nähdä tuollaisia. No 'shopping done.

Sun kämppähän kuulostaa jännältä! Mitä jos kaikki nämä mysteerit kietoutuvat toisiinsa? Salaharjaajasi siis ainakin on afropäinen, syö sokerittomia pastilleja sekä asioi Keskolla, mutta missä kohtaa tää lääkärintarkastus tulee kuvaan? Liekö tässä menossa kovempikin katoamistemppu ja tekaistun identiteetin hankkiminen? Mikä on johtopäätös?

Satsuma kirjoitti...

Heti kylläkin bongasin kyseisen pilviotoksen, ja eka ajatus oli, että sitä ollaan vähän 'shopattu siellä päässä :) Mutta toka ajatus, joka tuli mieleen hyvin nopeasti, oli se, että Islanti on kyllä valokuvaajan unelmamaa... Vaikka ei itseään valokuvaajaksi mieltäisikään :)

Mä suunnittelen jo mysteerikämppäromaanin kirjoittamista. Toistaiseksi vahvin teoria on nikkeknattertoneilun jälkeen vähän "Being John Malkovich"iin kallellaan ja olen varma, että täällä on jossain pieni salaovi. Tai sitten pitää vaan hyväksyä, että kun vuosia tulee lisää, muisti alkaa pettää...

Jos siihen lääkärintodistukseen vaihtaa nimen, sillä saa 2kk saikkua jalkaleikkauksen takia... Ei paha, non?

dtw kirjoitti...

Yllättävän paljon mukavammalta tuntuu tuon kuvan katsominen kun tietää, ettei sitä ole shoppaillut. Ja kyllä, kuten jossain toisaalla muistaakseni olen sanonut, täällä on maisemat monasti niin komeita että toivottominkaan valokuvaaja ei voi aina täysin epäonnistua.

Romaanin premissi vaikuttaa loistavalta. Kun kerran lääkärintodistuskin on parin kuukauden saikun arvoinen, ei liene epäilystäkään etteikö kämpässäsi joku opportunisti olisi vieraillut, tahi jopa vierailisi!

Kirjan nimeen voisi koittaa ängetä hirveän kasan populaarikulttuuriviittauksia for no apparent reason. The Unbearable Lightness of Being Nikke Satsumalkovich?

Niin ja kai siinä on paljon listoja?

Satsuma kirjoitti...

Mä oon nähny huonoja valokuvia myös Islannista :(

Sä ehkä saat rojalteja [taimitälieovatkaankirjojenmaailmassa ] mun tulevasta kirjoituksesta. Olet oivaltanut sen sielun. Ja muutenkin lukenut mun blogia ymmärtääksesi kaiken oleellisen [mikä ei kait ole kovin paljoa]. Toi nimi on nimittäin aivan helfetin hyvä.

Huomenna, jos darra ei ole kovin kova, teen jonkinlaisen ekan vedoksen. Ehkä...

dtw kirjoitti...

Splendid! Eihän sitä oleellista tarvitse ollakaan paljoa, kunhan se on hauskaa. Ei mullakaan täällä mitään pointtia ole, kunhan maalailen taivaanrantaa ja kerään sympatiapisteitä elämän kurjuudella. Kunhan silti muistat että mulla on nyt todistusaineistoa tuosta lupauksesta. ;)

Sitä paitsi kyllä sun blogin lukeminen voittaa nää intternetin "CLICK HERE TO MAKE $$$ £££ €€€ !&(#?#!¤ FAST" -randomlinkkien vinkit. Niissä yleensä sanotaan että "okay, first get nekkid, then take pictures and finally send them to us."

Et arvaakaan että kuinka monta hienoa hedelmäkoria oon kuvannut ilman vaatteita enkä oo vielä nähnyt taalan taalaa. Shaattana.

Anonyymi kirjoitti...

Gosh, tarinoin sulle pitkasti, mutta tarina tuhoutui sahkoisessa siirrossa. Joten lyhyesti hihkaisten: Bjork esiintyy taalla (Puolassa)kesakuun lopussa! Olenhan paattanyt, etten suostu kuolemaan ennen kuin olen nahnyt tuon sekopaadiivan livena. Ei siina, etta tarkoitus olisi sanoa hei hei julmalle maailmalle heti kesakuun jalkeen, mutta JOS jotain sattuisi, niin ainakin sieluni lepaisi rauhassa. Voi olen kuin mikakin pahainen teinitytto -tuon tiedon jalkeen yritin viela opiskella, perehtya lahi-idan tilanteeseen ja muuhun ns. tarkeaan, mutta ei. Mielessa oli vain Han. Yon kuningatar Han.

Voi pojat, O fortuna, solit luna, kohtaloni on ehka ottanut minut hellasti kasivarsilleen ja syottaa minulle nyt kaikenlaisia herkkuja. ja minahan nautiskelen suurella ruokahalulla!

Mutta hei, onko se kesatyopaikkasi jo varmistettu ja vahvistettu vai kuinka? notta tiedan milloin virallisesti onnitella. Mutta vaikka mitaan duunia et saisikaan, niin ma voin kertoa kuinka voit tehda rahaa alastomana. Tai enemmankin kyse on maineesta ja kunniasta, ja modernista taiteesta. Niin ennen lahtoani mina, "vuoden toisiksi paskin vaasalainen" tutustuin siihen paljonpuhuttuun kuntsiin. Siella oli taideteos, jossa alaston, keski-ikainen, hieman mahakaskin mies tanssi europopin tahdissa. No ajattelin, etta tulevana kesatyottomana voisin esittaa esimerkiksi odysseuksen seikkailut vatsallani ja rinnoillani. katsos massusta saisi napparasti meren ja silleen. Nuo internetin bisnesmiehet eivat vain valttamatta osaa arvostaa tallaista modernia taidetta, mutta jos se oma kuntsimme tai jopa kiasma?

Joten suosittelisin, etta mietit jotain uusia tapoja yhdistaa alastomuus ja hedelmat. Ma en ehka lahde viemaan tata ajatusta eteenpain, koska olen yli-maanisella ja mairealla tuulella. Joten pallo on sulla duuude!

p.s. Varsova on my-kind-of-city, mutta kuviasi katsellessa saattaa tuntea pienta kaihoa luonnon aareen. Mutta kunhan tasta elama asettuu raiteilleen, niin enkohan makin loyda hiljaiset paikkani. Sita ennen koluan kaupunkia, toistaiseksi kahden sanan kielitaidollani.

Shaattans, pitka jorinahan tastakin tuli. Nyt ma meen, hei hei kuomaseni!

-Em

dtw kirjoitti...

Haa, et ainakaan vielä osaa kirjoittaa sitä lyhyttä blogikommenttia. Hienoa!

Ei mulla vielä mittään kesätöitä ole, taisin jostain haaveksimisista kirjoittaa tuossa aiemmin. En ole vielä juuri mitään tosissaan sen eteen tehnyt, kun täältä löytää jonkinlaisen työn kuitenkin satavarmasti. Ehkä tulen etsimään jotakin tuolta ns. maaseudulta. Nirsoilemaan en lähe.

Täytyy nyt kuitenkin sanoa, että sen jutun jolla ruumiini tahi sieluni kesällä tulen elättämään, ei välttämättä tarvitse sisältää alastomuutta. Kiehtova ajatus silti! Se Beckettin näytelmä Waiting for Godot voisi muuten toimia ihmisruumiilla esitettynä. Paljon dialogia, johon esitystapa voisi tuoda hyvinkin mielenkiintoisen vivahteensa, ja lavasteiksi riittäisi kun kääntyisi puoliajalla 180 astetta. Näinä aikoina kun edes taiteessa rumakin voi olla kaunista, ehkä minäkin voisin valjastaa itseni sen käyttöön.

Ja mutta. Jo vain mieltä lämmittää kun kuulen elämän sinua hellästi pitelevän! Eläkä suotta ajattele että itsensä teinitytöksi tunteminen olisi pahasta, regressoitumisestahan tulee monasti mahtavia tunnetiloja. Itse olen monastikin puhunut rakastavani sitä lapsenomaista ihmettelyä, kun ei vaikkapa ymmärrä jotakin fysikaalista ilmiötä tahi geologista muodostumaa.

Harhailen taas ma. Itsekin koen olevani omankaltaisessani paikassa, mutta sinä, sinä. Nautiskeletkin sitten kaksin käsin, you!